VUODEN LATTIA 2018


Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry on valinnut Vuoden Lattiaksi Lahden Lattia- ja seinäpäällyste Oy:n  ja Tarkett Oy:n kohteen Uusi Lastensairaala lattianpäällystetyöt.



Lsair02


Kohteen tiedot

Rakennus/Kohde            Uusi Lastensairaala

Työn tilaaja                    HUS

Arkkitehti                        SARC Oy ja arkkitehti Reino Koivula Oy yhteenliittymä                     

Pääurakoitsija                  SRV

Lattiaurakoitsija               LLSP Oy

Lattian rakenne               Liimattava muovimatto sekä mittava ja haasteellinen                                                    lattiakuviointien määrä.


Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry on vuodesta 2001 lähtien järjestänyt Vuoden Lattia -kilpailua. Kilpailun tarkoituksena on korostaa lattian merkitystä pintana, edistää laadukasta lattiaurakointia ja lisätä alan arvostusta.


Palaa otsikoihin



Ajankohtaista

3.10.2018

Ennakoitua parempi vuosi rakentamisessa


Rakentamisen suhdanne on tänä vuonna ollut odotettua parempi. Rakennusteollisuus RT on nostanut ennustettaan hieman keväästä ja ennakoi rakentamisen kasvavan tänä vuonna kolme prosenttia. Nousukauden arvioidaan kuitenkin kääntyvän loivasti, ja ensi vuonna jäädään todennäköisesti nollan tuntumaan

”Siinä missä hellekesän jälkilämmössä on paistateltu vielä syksyllä, myös rakentamisen vahva suhdanne on saanut jatkoaikaa muun talouden kasvun myötä. Rakentamisessa ylitettäneen tänä vuonna kokonaistuotannon kasvuvauhti jo neljäntenä peräkkäisenä vuotena”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen toteaa.

Rakennusalan työllisyys on kasvanut voimakkaasti tuotannon mukana, tänä vuonna jopa 193 000 henkilöön. Ensi vuonna töitä riittää vastaavalle määrälle tekijöitä.

”Suhdanteen hyvästä vedosta kielii myös se, että rakennustuoteteollisuus on ryhtynyt investoimaan tuotantoa laajentaakseen ja rakennuskustannusten nousu on kiihtynyt”, Pakarinen kertoo.

Talonrakentaminen pysyttelee ensi vuodenkin plussalla, mutta maa- ja vesirakentamisen heikko kehitys vetää koko rakentamista alaspäin. Valtion väyläverkon rahoitus on supistumassa runsaalla neljälläsadalla miljoonalla eurolla ensi vuonna.

”Liikenneinfran tarpeet on tunnistettu Suomessa viime aikoina varsin hyvin. Liikenneinvestoinneilla on kokoaan huomattavasti suurempia vaikutuksia yhteiskuntaan, mutta niiden rahoittaminen vaatii uudenlaista ajattelua. Tätä pohditaan parhaillaan valtiovarainministeriön asettamassa työryhmässä. Toivon, että kokonaisrahoitus saadaan pikaisesti nostettua kestävälle tasolle, noin 2,3 miljardiin euroon”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo.

Asuntorakentamisen huippu on käsillä

Rakentamista on kannatellut ennätyksellisen vilkkaana jatkunut asuntorakentaminen, mutta se on saavuttamassa lakipisteensä syksyn aikana. Kerrostaloasunnoille myönnetyt rakennusluvat ovat lähteneet laskuun jo maaliskuusta alkaen, ja aloitusten määrät seuraavat arvatenkin perässä. Omakotitalojen rakentaminen vetää kasvuseuduilla, vaikka koko maan kehitys on vaatimatonta.

Kerrostalorakentamisen suurin kasvu näyttää olevan ohitse myös Rakennusteollisuuden Asuntotuotantokyselyn perusteella. Asuntorakentajat ovat laskeneet arviotaan tämän vuoden aloitusmääristä selvästi kesäkuun kyselyn jälkeen. Myynnissä olevien asuntojen määrä on kasvanut lähes kahdellatuhannella asunnolla sitten viime kyselyn. Toisaalta valmiiden myytävien asuntojen määrä on pysynyt matalalla tasolla.

”Tulevan tuotannon kannalta kysymysmerkkinä on Helsingin heikko lupakehitys. Kerrostaloasunnoille myönnettyjen rakennuslupien määrä kyntää vuoden 2016 tasolla, jota voi pitää jokseenkin huolestuttavana. Espoo ja Vantaa kantavat suurempaa vastuuta pääkaupunkiseudun asuntorakentamisesta kuin niiden pitäisi. Helsingin pitää petrata, jotta työvoima liikkuisi ja talous kasvaisi myös jatkossa”, Sami Pakarinen sanoo. 

Toinen epävarmuutta aiheuttava seikka muodostuu taloyhtiölainojen ympärillä käydystä keskustelusta.

”Millaisia rajoitteita yhtiölainoille on odotettavissa ensi vuoden puolella, kun valtiovarainministeriön työryhmä saa pohdintansa sääntelystä päätökseen? Keinojen tulisi olla tehokkaita, mutta mahdollisimman vähän asuntotuotantoa haittaavia, sillä asuntoja tarvitaan kasvukeskuksiin myös jatkossa. Ilman toimivia asuntomarkkinoita ei ole toimivia työmarkkinoitakaan”, Pakarinen jatkaa.

Asuntomarkkinoiden peruskuva on yhä myönteinen niin sijoittajille kuin oman asunnon ostajillekin. Korkealla tasolla oleva luottamus, matalat korot, parantunut työllisyystilanne sekä talouskasvu ruokkivat uudisasuntojen tuotantoa. Toisaalta markkinoille on valmistumassa poikkeuksellisen suuri määrä asuntoja. 

Rakennusteollisuuden arvion mukaan tänä vuonna lähtee liikkeelle kaikkiaan 44 000 asunnon rakennustyöt eli lähes viime vuoden verran. Ensi vuonna aloitusten ennakoidaan vähentyvän 39 000 asuntoon, mikä tarkoittaa paluuta kohti normaalia tasoa.


Palaa otsikoihin




Tulosta